Potkurin tehtävä on muuttaa moottorin teho työntövoimaksi, joka liikuttaa venettä. Potkuri on parhaimmillaankin kompromissi, sillä veneen nopeusalue on usein hyvin laaja ja potkurin täytyy toimia uppoumanopeudesta aina huippunopeuteen saakka ja käytettävissä on vain yksi vaihde. Erilaisilla potkureilla voidaan vaikuttaa veneen nopeuteen, työntövoimaan, kaarreominaisuuksiin ja liukuun nousuun. Potkureilla on erilaisia ominaisuuksia, kuten nousu, halkaisija, lapakulma, lapojen määrä, lapojen paksuus ja muoto.
Potkurin osat
A: Lavan kärki (Blade tip)
Suurin etäisyys potkurin keskiöstä. Erottaa johtoreunan jättöreunasta.
B: Johtoreuna (Leading edge)
Venettä lähinnä oleva lavan osa. Leikkautuu veden läpi.
C: Jättöreuna (Trailing edge)
Kauimpana veneestä oleva reuna. Reuna josta vesi irtoaa lavasta.
D: Kuppi (Cup)
Pieni kaarre jättöreunassa. Mahdollistaa paremman pidon vedestä ja lisäten n. ½” – 1″ nousua. Kuppimainen jättöreuna parantaa potkurin ventiloinninkestävyyttä, eteenkin kun reuna on terävä. Se myös parantaa potkurin bowliftiä
E: Lavan kämmen (Blade face)
Poispäin veneestä oleva sivu. Ns. painepuoli
F: Lavan selkä (Blade back)
Venettä kohti oleva puoli. Ns. imupuoli
G: Lavan juuri (Blade root)
Kohta jossa lapa kiinnittyy keskiön.
H: Sisempi keskiö (Inner hub)
Sisältää kumikekiön K ja keskiön M. Keskiöt vaihtelevat merkeittäin ja malleittain. Merkeissä ja malleissa keskion halkaisijat ja keskiön urien määrä vaihtelevat.
I: Ulompi keskiö (Outer hub)
Ohjaa pakokaasun potkurin läpi. Ns. putkettomissa potkureissa ei ole ulompaa keskiötä (putkea) jolloin pakokaasu virtaa potkurin lapojen yli. Putkettomia potkureita käytetään nopeissa ja kevyissä kilpaveneissä, joissa potkuri on ajonaikana osittain ilmassa. Putkettomuus mahdollistaa paremman kiihtyvyyden (Kts. alempaa ventilaatiorei’ät)
J: Tukikaaret (Ribs)
Vain putkellisissa potkureissa.
K: Kumikeskiö (Rubber hub)
Vähentää potkuriakseliin kohdistuvaa rasitusta. Suojelee vaihteistoa esim. kivilleajossa. Nykyään yhä useammassa potkurissa on ns. vaihtokeskiö. Vaihtokeskiö on usein muovia ja se mahdollistaa saman potkurin käytön useissa eri moottoreissa pelkällä keskiön vaihdolla.
L: Hajoitusrengas (Diffuser ring)
Pyrkii estämään pakokaasujen palautumisen potkurin lavoille.
M: Ventilaatioreikä (Ventilation hole)
Päästää alhaisilla nopeuksilla pakokaasua lapojen pinnalle. Nostaa kierroslukua ja parantaa kiihtyvyyttä.
Nousu (Pitch) tarkoittaa sitä matkaa minkä potkuri kulkisi kiinteässä aineessa yhden kierroksen aikana, se on verrattavissa ruuviin joka uppoaa tietyn matkan kun sitä pyöräytetään yksi kierros. Potkurin nousu on yksi potkurin oleellisimmista ominaisuuksista. Se toimii periaatteessa veneen vaihteistona. Kun autolla ajetaan tiettyä nopeutta valitaan vaihteistosta sellainen vaihde, jonka välityssuhde olisi mahdollisimman hyvä. Veneessä potkurin nousua ei voi kuitenkaan vaihtaa lennosta niin kuin autossa, joten ”vaihde” on valittava jo etukäteen ajon tarkoituksen mukaan. Oikean nousun valinta ei ole kovinkaan helppoa. Sitä on vaikea arvioida etukäteen, joten paras keino on kokeilla erilaisia potkureita.
Nämä on hyvä muistaa:
1. Potkuri on silloin sopiva, kun moottorin kierrosluku on täydellä kaasulla suosituskierrosalueella esim. 5500-6500. Jos testattaessa kevyt kuorma suositus kierrosluku lähellä alueen yläpäätä eli esim. 6500.
2. 1 tuuma nousussa on n.300rpm ylös tai alas, eli 1” suurempi potkuri laskee huippukierroksia 300:lla.
Potkurin halkaisija (Diameter) on sen ympyrän halkaisija, joka syntyy potkurin pyörähtäessä. Halkaisijan suhteen voidaan pitää samanlaista nyrkkisääntöä kuin nousun suhteen eli 1” halkaisijassa tarkoittaa n.300rpm. Halkaisija ei ole kuitenkaan nopeuden suhteen yhtä hyvä muuttuja, kuin nousu. Potkurin halkaisijan suurin merkitys onkin työntövoimassa. Suuri potkuri pureutuu veteen suuremmalta alalta, joten sen työntövoima on parempi, kuin pienen potkurin. Vakiopotkurista kannattaa siirtyä suurempaan potkuriin, jos veneessä on aina paljon lastia, tai jos sillä vedetään vesisuksia. Halkaisijaa kasvatettaessa pitää muistaa pienentää potkurin nousua, mikäli moottorin max. kierrosluku on ollut suositusalueella.
Työntövoima
Potkurin pyörimisliike saa aikaan paine-eron lapojen eri puolille. Potkurin lavat toimivat kuten lentokoneen siivet. Niiden kupera muotoilu saa veden virtaamaan eri nopeutta lapojen eri puolilla. Käytännössä virtaus nopeutuu lavan kuperalla (selkä- tai imu-) puolella ja koveralla (kämmen- tai paine-) puolella virtauksen nopeus on sama kuin lavan pyörimisnopeus. Nopeuseron aikaansaama työntövoima on kuitenkin vain pieni osa potkurin koko työntövoimasta.
Potkurin lapa on myös kulmassa veden virtausta vasten. Tätä kulmaa kutsutaan kohtauskulmaksi. Kohtauskulman ansiosta lapa kääntää veden virtauksen suuntaa. Tämä suunnanmuutos kohdistaa lapaan voiman. Voima on sitä suurempi, mitä enemmän virtauksen suuntaa muutetaan ja mitä suurempi on virtauksen määrä. Virtauksen suuntaa ei kuitenkaan voida muuttaa ylenmäärin, sillä kohtauskulman suurentaminen kasvattaa myös paine-eroa. Kun paine laskee lavan selkäpuolella lähelle nollaa, alkaa vesi kiehua ja syntyy kavitaatiota. Kohtauskulman kasvattaminen heikentää potkurin hyötysuhdetta jo paljon ennen kavitaation alkamista. Kohtauskulma on potkurin hyötysuhteen kannalta erittäin tärkeä. Kohtauskulmasta käytetään myös nimitystä luisto.
Luisto mielletään usein negatiiviseksi asiaksi, vaikka todellisuudessa se on potkurin tärkeä ominaisuus. Ilman luistoa ei ole työntövoimaa. Potkurin työntövoima on yksinkertaistettuna luisto kertaa potkurin pyörähdyspinta-ala. Parhaan hyötysuhteen, eli suurimman työntövoiman saavuttamiseksi on luiston oltava ”sopiva”. Liiallinen tai liian vähäinen luisto huonontaa hyötysuhdetta. Hihavakio ideaalille luistolle liukuvassa veneessä on n. 15 %.
Luiston määrään, ja siten hyötysuhteeseen, voidaan vaikuttaa vaihteiston välityssuhteella ja potkurin valinnalla (nousun suhde halkaisijaan).
Ventilointi (Ventilation) on tilanne jossa pakokaasut tai muut vedessä olevat kaasut joutuvat potkurivirtaan ja potkuri alkaa pyöriä tyhjää. Tällöin moottorin kierrosluku nousee rajusti ja veneen vauhti hidastuu. Ventilointia käytetään myös kiihtyvyyttä parantavana ominaisuutena. Joihinkin potkureihin on porattu lapojen juureen ventilaatioreiät, joista pakokaasu pääsee hitaissa vauhdeissa purkautumaan lapojen pinnalle. Tällöin potkuri pyörii kuplaisessa vedessä ja hieman ”sutii”. Sutimisen ansiosta moottorin kierrosluku nousee nopeammin ja moottorista saadaan enemmän tehoa jo pienillä nopeuksilla. Ventiloinnista käytetään yleensä virheellisesti nimitystä ”kavitointi”.
Kavitointi (Cavitation) on ilmiö, jossa vesi alkaa kiehua suuren alipaineen johdosta. Ilmiö kuluttaa potkuria ja aiheuttaa ns. kavitaatioeroosiota. Se myös heikentää huomattavasti potkurin hyötysuhdetta. Kavitointi nimitystä käytetään yleensä virheellisesti ventiloinnista.
Lapakulma (Rake) on kulma, minkä potkurin lapa muodostaa pystytason kanssa. Lapakulma vaikuttaa veneen kulkuasentoon. Suuri lapakulma tuo ns. bowliftiä eli se nostaa keulaa. Pieni lapakulma sitä vastoin nostaa perää. Suuri lapakulmainen potkuri ei ole yhtä herkkä ventiloimaan, joten sen pito riittää suuremmillakin trimmikulmilla, jyrkissä kurveissa ja korkealle asennetuissa moottoreissa.
Lapojen määrä vaikuttaa potkurin tehokkuuteen. Mitä vähemmän lapoja potkurissa on, sitä tehokkaampi se on. Tehokkuus johtuu siitä että jokaiseen lapaan kohdistuu vedessä vastusta, joka hidastaa potkurin pyörimistä ja siten nopeutta. Elikkä yksilapainen potkuri olisi tehokkain mahdollinen. Käytännössä se on kuitenkin mahdoton, sillä sen aiheuttama tärinä olisi täysin hallitsematon, eivätkä moottorin komponentit, eikä mikään/kukaan muukaan kestäisi sitä. Kompromissiksi lapojen suhteen on muodostunut kolmilapainen potkuri.
Lapojen määrällä on vaikutusta myös potkurin työntöominaisuuksiin. Useampilapaisella potkurilla on veteen suurempi työntövaikutus kuin harvempilapaisella. Hyvien työntöominaisuuksien ansiosta monilapaisia potkureita käytetään enimmäkseen raskaissa veneissä ja vesihiihdossa. Suurempi (4-5) lapaiset potkurit ovat keski/matkanopeuksilla kolmilapaisia taloudellisempia, mutta suurilla nopeuksilla lapojen tuottama vastus kasvaa nopesti ja vähentää tehokkuutta 3-lapaisen eduksi.
Lapojen paksuudella on myös merkitystä veden vastukseen. Paksu potkuri ei kulje vedessä yhtä sulavasti kuin ohut potkuri. Lavoista ei kuitenkaan voi tehdä äärimmäisen ohuita, sillä potkuriin kohdistuu äärimmäisen suuri rasitus. Eli jos lavoista tehdään liian ohuet ne alkavat taipua ja se heikentää potkurin tehoa. RST-potkurien lavat ovat yleensä ohuempia kuin alumiinipotkureissa kovemman materiaalin ansiossa.
Potkurin muoto on yleensä pyöreähkö. Pyöreä muoto on melko ”hydrodynaaminen”, eli siitä muodostuu pienin veden vastus. Pallokorvan muita ominaisuuksia on hyvä bowlift ja hyvä työntövoima. Potkuri voi olla myös ns. cleaver, jossa potkurin jättöreuna (veneestä poispäin oleva puoli) on suora. Cleaver ei muodosta yhtä suurta bowliftiä kuin pyöreä potkuri, niitä käytetään siksi kapeissa ja kevyissä veneissä joiden runko ei pysty hyödyntämään keulan nostamista tai veneissä joissa on luonnostaan hyvä bowlift (esim. katamaraani).
Potkureita valmistetaan alumiinista, teräksestä (yleensä RST), komposiitista, pronssista ja messingistä. Messinkipotkurit ovat huviveneilystä hävinneet lähes kokonaan, mutta niitä käytetään vielä satunnaisesti suuremmissa ja hitaammissa aluksissa, joissa käytetään yleisemmin prossisia potkureita.
Alumiinipotkurit ovat peruspotkureita ja löytyvät vakiona käytännössä kaikista moottoreista. Niiden ominaisuudet riittävät hyvin tavalliseen huviajoon. Sen hyvät puolet ovat edullinen hinta ja helpohko korjaaminen. Alumiini ei kuitenkaan ole niin jäykkä materiaali kuin teräs, joten alumiinipotkurit ovat yleensä paksuja, joka heikentää niiden tehokkuutta.
Teräspotkuri on vakiona joissakin suurissa moottoreissa. Ne ovat huomattavasti alumiinisia kalliimpia. Teräksen etuna on lujuus, joka mahdollistaa potkurin ohentamisen ja erikoismuodot. Teräspotkurit kestävät myös iskuja. Lujuus tuo myös huonoja puolia. Sen takia saattaa moottorin vaihteisto hajota kiville ajossa, sillä teräspotkuri ei anna periksi alumiinipotkurin tavoin. Monissa teräspotkureissa on tämän vuoksi keskiössä kuminen välikappale, jonka tarkoitus on antaa periksi kovassa iskussa, ja suojata vaihteistoa sekä itse potkuria. Mutta jos potkuri kuitenkin hajoaa on sen korjaaminen erittäin vaikeaa, toisin kuin alumiinipotkurin.
Komposiittipotkurit ovat melko harvinaisia, mutta hinnaltaan alumiinipotkurien tasoa. Osa komposiitti potkureista on kääntölapaisia, eli niiden nousua voidaan muuttaa. Ei kuitenkaan lennosta. Komposiitti on myös hieman alumiinia joustavampi materiaali, joten ne eivät välttämättä vaurioidu niin herkästi. Jouston johdosta myös komposiittipotkurin todellinen nousu on yleensä ilmoitettua pienempi potkurin muuttaessa hieman muotoaan työntövoiman vaikutuksesta. Komposiittipotkurin korjaaminen on käytännössä mahdotonta, mutta lapoja myydään myös erillisinä, eli jos yksi hajoaa ei tarvitse ostaa koko potkuria. Kiville ajon yhteydessä riittää yleensä pelkkien lapojen vaihto, eikä koko potkuria tarvitse uusia. ProPulse komposiitipotkurista myös artikkeli. Piranha komposiittipotkurista myös artikkeli.
Minkä tahansa potkurin ikinä valitsetkin on aina kannattavaa pitää veneessä myös ylimääräistä potkuria. Koska ikinä ei voi tietää missä se kivi tai uppotukki tai mikä liekään rikkoo potkurin ja keskeyttää matkan, joten on mukavampaa vaihtaa vain uusi tilalle ja jatkaa matkaa. Tämän varapotkurin ei tarvitse olla paras mahdollinen, onhan monessa autossakin pienikokoinen vararengas. Hyvän varapotkurin voi löytää esimerkiksi moottoripurkamosta.
Tarvikepotkurivalmistajia:
Alumiini ja teräspotkurit:
Komposiitipotkurit:
VINKKI: Katso videoita veneuutuuksista YouTubesta!
syyskuu 17, 2015 at 7:48 pm
Heips taasen. Palaisin vielä tuohon 8.9 antamaasi vastaukseen. Nyt selvinnyt että se kyseessä ollut potkuri on 14×17. Nyt mulle ois tarjolla parikin, eli 15 ja 16 x 17 kokoset. Kumpi kannattas hommata? Tost kierros määräst viel tarkennus, eli koneen manuaali sanoo että 4000 rpm ois maksimi sille, muute menis punaselle, eli nyt kiertää reilusti yli, jos vaan kaasua antaa. Jäin miettimään, meneeks kaava jotennii nii, että niin iso rusetti perään, että kuitenki toi ko. rundimäärä saavutetaan täydellä kaasulla??? Vai oonks pahastikki hakoteillä?
TykkääTykkää
syyskuu 17, 2015 at 7:52 pm
Juuri niin että täydellä kaasulla kierrosluku olisi n. suositeltu maksimi (kevyellä kuormalla). Eli uuden potkurin pitäisi olla nykyistä jyrkempi, jos kiertää yli. Tarjotut vaihtoehdot ovat samalla nousulla kuin nykyinen, eli jos nykyinen on jotakuinkin ehjä, ei noilla uusilla saavuteta todennäköisesti parannusta.
TykkääTykkää
lokakuu 7, 2015 at 12:30 pm
Moikka,
Mikäs potkuri Silver Fox yamaha 4S 60hp? Tällä hetkellä kiinni 13*11 1/8 alumiini. Olen miettinyt jos kokeilisi 14″ nousua…nyt kierrokset yksin maks 5900 ja huiput just ja just 30kts.
TykkääTykkää
joulukuu 19, 2015 at 7:35 pm
Tervehdys,
mulla on Yamarin 580 Big Game- veneen, jonka parina on -02 Yamaha F80- moottori. Ohjekirjasta tutkailin niin moottorin suositeltu maksimikierrosalue on 5000-6000rpm, mutta kone ei vain suostu kiertämään sellaisia kierroksia. Maksimit ovat olleet niukin naukin 5000rpm vaikka järvi on ollut tyyni, vene ilman lastia ja trimmattu mahd. hyvin ja kuunkin asento ollut optimaalinen sekä tuuli selän takana. Tyhjäkäynnillä moottori kyllä ottaa sen 6000rpm. Tästä juontui mieleeni, että liekkö potkuri vääränlainen. 80HP moottori on muutenkin rungon suositustehon alarajalla. Artikkelistasi (joka oli aivan loistava) tein sellaisen päätelmän, että loivempi nousu voisi olla hyvä. Lisäksi kiinnostaisi tietää, että minkälaista vaikutusta nousun pienentämisellä on uistelunopeuteen, siis toisin sanoen tarvitseeko pienempinousuinen potkuri uistellessa enemmän kierroksia saavuttaakseen saman nopeuden kuin jyrkempi potkuri? Nykyisessä on kertaalleen hiukan kolhittu 13-1/4×17 alumiinipotkuri.
Kiitos jo etukäteen.
TykkääTykkää
joulukuu 27, 2015 at 7:27 pm
Moi Antti. Kuten arvelitkin, on moottorissasi aivan liian jyrkkä potkuri. Arvelisin että (13-1/2 x 15″) voisi olla sopiva potkuri veneeseesi. Pienempinousuinen potkuri tarvitsee uistellessa enemmän kierroksia saavuttaakseen saman nopeuden kuin vanha jyrkempinousuinen. Tämähän on tosin vain toivottavaa? Yleensä ongelmana uistellessa on liian suuri nopeus tyhjäkäynnillä.
TykkääTykkää
maaliskuu 19, 2016 at 12:32 pm
Kiitos vastauksesta, olin siis onnistunut jotain sisäistämään artikkelistasi. Taidan lähteä koittamaan tuolla suosittelemallasi potkurilla tulevaa uistelukautta.
TykkääTykkää
joulukuu 25, 2015 at 11:53 pm
Moi,
mulla on XS busteri, jossaJAmmun 15 heppanen kone. Aikaisemmin toi tuntu nousevan suht vaivattomasti plaaniin, kun vaimo keulalla istuskeli. Nykyisin kun lähes poikkeuksetta ajelen yksin, on tuo aikas hinkuttamista ja temppuilua. Potkurina orkkis 9 1/4-10-J1. Oliskos ehdotuksia, voiskos tolle potkurin vaihdolla olla apuja ja mitä kannatais kokeilla?
TykkääTykkää
joulukuu 27, 2015 at 7:34 pm
Moi Kimmo! Pienempinousuinen potkuri voi auttaa liukuun nousua, mutta kierrokset saattavat nousta täydellä kaasulla sitten liian korkeiksi. Ehkä. Pienissä veneissä liukukynnyksen ylittäminen on usein vaikeaa. Suosittelen ennemmin lisäpainon hankkimista keulaan, esimerkiksi hiekkasäkkiä. 20 kg paino keulassa on usein jo riittävä. Vielä parempi ratkaisu (mikäli mahdollista) on siirtää tankki takaistuimen sisältä keskipenkin sisälle tai etupuolelle.
TykkääTykkää
joulukuu 31, 2015 at 8:41 am
Moi,
suunnilleen kaikki oli selitetty dialogissa, mutta mikä se sellainen ”bow lift” on ja mitä sillä tehdään potkurissa?
TykkääTykkää
tammikuu 11, 2016 at 4:54 pm
”Bow lift” tarkoittaa potkurissa veneen keulannosto kykyä. Periaatteessa se tekee saman kuin moottorin trimmaaminen. Potkurin tuottaman Bow liftiin vaikuttaa potkurin ominaisuuksista esimerkiksi lavan kärjen kuppimainen muoto ja lavan kallistuskulma (rake). Mitä enemmän jompaa kumpaa tai molempia, sitä enemmän bow liftiä.
TykkääTykkää
Toukokuu 14, 2016 at 6:38 am
Terve, Tuomo!
Veneenä Fjord 21 Weekender (~2500kg), moottorina Volvo Penta AQD40A (130hp) vetolaite sp280 potkuri volvon oma 16×17 alumiini. Ongelmana veneen saaminen liukuun, kierroksia saa etsiä ja pitää trimmata levyillä todella paljon. Liukuun noustessaan kulkee hyvin n.20solmua. Koneelle annettu max rpm 3600. Nykyisellä potkurilla ottaa nippanappa 3400 rpm. Mikä olisin sopiva potkuri muutos tähän ongelmaan? Vene on aika raskas ja voimaa rajallisesti.
TykkääTykkää
kesäkuu 12, 2016 at 2:11 pm
Moi Tomi!
Fjordissasi voisi kokeilla yhtä tuumaa pienempää nousua, mikäli sellainen potkuri jostain löytyy. Diesel moottorit saisivat kiertää mieluusti lähelle max kierroslukua, että moottori käy hieman kepeämmin. Toisaalta jos potkuri menee liian loivaksi, ei moottori saa riittävästi ahtopainetta liukukynnyksellä. Moottorikin alkaa ilmeisesti olla melko iäkäs ja todennäköisesti kaikki tehot eivät enää ole tallella, mikäli moottorille ei ole tehty täysremonttia.
TykkääTykkää
Toukokuu 20, 2016 at 9:32 am
Hei, minulla uusi buster m2 yamaha f40 paketti. Siinä vakiona 11 3/8 x 12 potkuri. Huippunopeus jää n. 26,5 solmuun kierrosten ollessa 5800. Max kierrosalue 5000-6000. Matkavauhtia kierrokset n. 4600. Lähtee liukuun erittäin hyvin ja lastissakin 4 henkilöllä menee sen 24-25 solmua. Eli ei pelkää kuormaa.Tavoitteena olisi että saisi matkavauhtia lisää ja kierroksia alemmas jotta menisi taloudellisemmin. Testejä seurannut että kahdella henkilöllä paketti menisi n. 29 solmua. Mitään tehtävissä potkurin suhteen?
TykkääTykkää
kesäkuu 12, 2016 at 2:20 pm
Olen itse ajanut uuden Buster M2:n juuri samalla kokoonpanolla ja potkurilla. Huippunopeus asettuu kahden hengen kuormalla juuri tuohon 26,5 solmuun. Ko. potkuri on hyvä yleisratkaisu jolla homma toimii varmasti. Jos haluat virittää paketin matkanopeuden mukaan, kannattaa kokeilla potkuria: 11 1/8 X 13 – G. Huippunopeutta varten kannattaa ottaa halkaisijaltaan pienempi: 10 3/8 X 13 – G. Oma suositus on pitäytyä nykyisessä, jyrkemmällä potkurilla kiihtyvyys ja kuormankesto tulevat huononemaan. 29 kn saavutetaan vain jyrkemmällä potkurilla, kevyellä kuormalla ja optimi olosuhteissa.
TykkääTykkää
kesäkuu 30, 2016 at 7:53 pm
Hei mikähän on sopiva potkuri,vene Yamarin 500 pulpettivene ja kone on Yamaha 70 2T BETO,
vanhassa potkurissa ei oo mitään koodia.
TykkääTykkää
heinäkuu 20, 2016 at 10:00 am
Terve, Vene belmar 575 Kone Suzuki df90 (2015) 19″ potkurilla kiertää 2h kuormalla n.5600 (31Kn) / 17″ potkurilla kiertää 6200 (30kn) Matkanopeudessa joutuu pitämään 300-400 kierrosta enemmän saavuttaakseen saman vauhdin. Kumpi on järkevämpi ja taloudellisempi potkuri ?
TykkääTykkää
heinäkuu 23, 2016 at 5:01 pm
19″ on ehdottomasti järkevämpi. Moottori käy silloin suositellulla alueella ja matkanopeudessa ollaan taloudellisemmalla kierrosluvulla.
TykkääTykkää
heinäkuu 24, 2016 at 2:55 pm
Moi! Todella hyvän jutun olet kirjoittanut. Tätä lukiessa pohdin oman Yamarin 470 big ride potkuria (Kone Honda BF40). Tällä hetkellä paikoillaan on 11 1/2 x 14 1/4 alkuperäinen potkuri. Viime kerralla ajaessa kaiken kaikkiaan n. 800kg kuormalla (mukaan lukien kaikki mitä paatissa mukana). Kone kiertää jonnekkin 7000 hujakoille rundarin mukaan. Käsittääkseni ihan älyttömästi liikaa. Tuntuu että kierroksia saa pitää 6000 ihan, että vene pysyy edes jonkinlaisessa liussa vauhdin ollessa silti todella alhainen. Täydellä kaasulla kierrokset karkaa 7000 nurkille ja vauhtia tuolloin n. 22 solmua. Lienee aiheellista hankkia potkuri, jossa pari kolme tuumaa isompi nousu, jotta saa kierrokset maksimissaan 6000 nurkille. Miltä kuulostaa 11×17 potkurin hankinta, jolla tavoittelisin n. 1000 alempia kierroksia?
TykkääTykkää
heinäkuu 24, 2016 at 4:22 pm
Tuo 7000 rpm ei yksinkertaisesti voi pitää paikkaansa. Rundarissa on nyt väärä asetus (pulssien määrä), minkä takia näyttää mitä sattuu. Kierrostenrajotin herää jossain 6200 rpm tienoilla, eli kone ei voi kiertää lähelle 7000:a. BF40:n pitäisi antaa 2 pulssia/kierros.
TykkääTykkää
heinäkuu 24, 2016 at 5:06 pm
Ahaa. Tuo pitääkin tutkia. Muistaakseni rundari on myös hondan oma, mutta pitää tarkistaa löytyykö siitä eri asetuksia. Käytännössä voin siis ihan surutta työntää menemään täyskaasulla, koska koneen rajoittimen pitäisi sitten hyydyttää meno 6200:ssa? Kaikki on vielä aika uutta veneiden ympärillä, koska hankin veneen viikko sitten.
TykkääTykkää
heinäkuu 24, 2016 at 5:25 pm
Ainakin ruiskulla varustetussa BF40:ssä rajotin on muistaakseni 6200 rpm:ssä. Uskoisin että vanhemmista kaasutinkoneissakin sellainen on ja kutakuinkin samoilla tienoilla. Huipputehon (40 hv) ko. moottori antaa 5500 rpm:ssä. En myöskään jaksa uskoa että moottori jaksaisi kuormitettuna kiertää 7000 rpm, sillä tehokäyrä laskee 6000 rpm:n jälkeen hyvin nopeasti.
TykkääTykkää
heinäkuu 26, 2016 at 7:56 pm
Moro! mulla on rönqvist 495 ja f30 jammu. Potkurina 11 5/8 11g. Kone kiertää kevyellä kuormalla 5000-5200. koneen max tehoalue 5000-6000. Millä potkurilla päästään tehoalueelle 5500-5800.
TykkääTykkää
heinäkuu 27, 2016 at 10:13 am
Vaihda tilalle tuumaa loivempi potkuri eli 10″ nousulla oleva.
TykkääTykkää
elokuu 16, 2016 at 12:55 pm
Moi! Flipper 535 GT Yamaha 60FETO koneella missä huonokuntoinen potkuri 13×19-K. Ei ota kierroksia kuin 3600 (pitäisi olla 5000-5500. Nopeus 28 solmua. Missä vika, minkälainen potkurikoko kannattaisi koittaa?
TykkääTykkää
elokuu 17, 2016 at 6:50 pm
Potkurin huonokuntoisuus voi aiheuttaa mitä tahansa ongelmia. Ko. moottorin vaihteiston välityssuhde taitaa olla 2.33. Antamistasi tiedoista jokin ei pidä paikkaansa sillä luistoksi tulee -15%. Lisäksi nopeus on lähellä sitä mitä se tuolla yhdistelmällä voisi arviolta ollakin, joten moottori käy tehoalueellaan. Veikkaan että kierroslukumittari ei näytä oikein.
TykkääTykkää
syyskuu 13, 2016 at 2:35 pm
Mulla on Pellnge 465R ja siinä 50hv 2t Yamaha. Potkuri joka tuntuu sopivalta on Yamahan alkuperäinen alumiini 10 3/8×13 ja tarkoitus olisi ostaa tilalle teräspotkuri. En kuitenkaan löydä mitään taulukkoa mikä teräspotkuri tilalle, kun tuollaista 10 3/8 13 teräspotkuria ei ole olemassa??
TykkääTykkää
syyskuu 15, 2016 at 3:36 pm
Aika huonosti noihin 50 hv moottoreihin löytyy RST-potkureita ja syykin on ihan looginen. Kysyntä on pientä, kun RST-potkurista ei ole käytännössä mitään iloa. Kilpapuolelta tuohon voisi jotain löytyä, mutta järkevyydestä voi olla taas montaa mieltä. Offshore V50 luokassa nuo Yamahan 50 heppaset on suosittuja.
TykkääTykkää
syyskuu 13, 2016 at 7:01 pm
Mikähän olisi sopiva potkurin koko kun haluaisin alentaa uistelunopeutta vene on Yamarin 500 ja kone Yamahan 70 betol nyt on potkurina Solas 13×19,jolla uistelunopeus vähän liian kova.
TykkääTykkää
syyskuu 15, 2016 at 3:44 pm
Sopiva potkuri riippuuu ihan siitä miten paljon uistelunopeutta haluaa laskea. Tuosta pykälää pienempi on yleensä 17″, jolla nopeus putoaa teoriassa 10 %, mutta todellisuudessa vähän vähemmän, kun yleensä halkaisija hieman kasvaa nousun pienentyessä. 15″ potkurilla vauhti putoaa jo 15-20 %, mutta silloin alkaa varmasti kärsiä muut ajo-ominaisuudet. Ensisijaisesti suosittelisin uistelujarrua, enkä potkurin nousun pienetämistä.
TykkääTykkää
syyskuu 15, 2016 at 5:13 pm
Ok kiitos mitä suosittelet uistelujarruksi
TykkääTykkää
syyskuu 20, 2016 at 5:13 am
Minulla on buster r -81 vm ja suzuki dt 30 pitkärikininen.
Ongelmana tuo kyntäminen täydellä kaasulla
41km/h kulukee jos 2 ukkoa takana sit kulkee paremmin keulas tas mieleton kyntäminen.
Nousee selälle heti se ei ole ongelma vaan
Mikä olisi hyvä potkuri 2x 80kg plus 20kg kamaa ? Että pysyisi perä vedes ja keula hieman ylempänä ja trimmaus ei onnistu kuin yhteen asentoon muuten alkaa kiehua ei ole kierroslukumittaria uskoakseni on vakiopotkuri?
TykkääTykkää
syyskuu 20, 2016 at 5:21 pm
Busterin ominaisuus.
TykkääTykkää
marraskuu 8, 2016 at 1:02 pm
itsellä sai potkuri hieman osumaa tässä loppu syksystä ja ajattelin kans vaihdattaa sen ensi kaudeksi. olisiko neuvoa vene finnmaster 440 ja kone mercury 40hp 2t vm2003. nykyisessä potkurissa ei mitään koko mainintaa tai nousua ilmotettu, mutta halkaisijaltaa näytti olevan 26 cm. epäilisin vahvasti että tuossa voisi olla 10-1/2 x 13 ? kyseisellä potkurilla mikä on kiinni ollaan päästy maksimissaan 25 solmua. liukuun lähtö ihan ok luokkaa ei valittamista. mutta voisikohan ominaisuuksia vielä jotenkin parantaa ? minkämoinen potkuri tuohon kannattaisi valita ?
TykkääTykkää
tammikuu 6, 2017 at 1:51 pm
Puoliliukuva alle 5 metrin perämoottori vene kulkee 1 hengen kuormalla ja lähes tyhjällä tankilla 24 solmua. Kun tulee 3 henkeä lisää (180 kg) kulkee vene enää 16 solmua. Voiko potkurilla saada autettua tilannetta? Millainen potkuri tulisi valita? Huippunopeuden laskeminen pienellä kuormalla ei haittaa.
TykkääTykkää
maaliskuu 26, 2017 at 9:24 am
Mulla on 50hv Yamahassa 10×3/8×13″ alumiinipotkuri ja haluaisin teräspotkurin koska alumiini hajoaa joka kerta syksyllä. En löytänyt mistään taulukkoa josta katsoa sopiva teräsropeli tilalle. Olisiko sulla tietoa?
TykkääTykkää
huhtikuu 23, 2017 at 9:55 am
Alumiini – Teräs vertailutaulukkoa ei varmaan ole olemassakaan. Suosittelen hankkimaan vastaavilla mitoilla olevan teräspotkurin, mikäli vanha alumiininen on ollut sopiva, eli kierrokset on täyskaasulla suositellulla alueella, eikä liukuun nousun kanssa ole ongelmia.
TykkääTykkää
Toukokuu 1, 2017 at 6:04 pm
terve.itellä yamarin 575 ja yamaha 90 potkurina 131/4*17.nyt tarviis uuden potkurin samoilla numeroilla ja kiinnostas tietää kannattaako laittaa jampun alkuperäinen vai esim solas tai joku muu tarvike potkuri+
TykkääTykkää
Toukokuu 1, 2017 at 6:48 pm
Suosittelen hankkimaan tarvikepotkurin. Ovat yleensä selvästi halvempia ja usein ominaisuuksiltaan jopa parempia kuin vakiopotkurit.
TykkääTykkää
Toukokuu 2, 2017 at 3:13 am
terve.osaatko kertoa mikä olisi paras tarvikepotkuri tuossa koossa .kyse alumiinipotkurista?
TykkääTykkää
Toukokuu 2, 2017 at 6:01 pm
En osaa suositella mitään tiettyä. Optimaalinen potkuri riippuu pitkälti veneen käyttötavasta ja halutuista ominaisuuksista. Sekalaisessa ajossa erot ovat yleensä melko pieniä.
TykkääTykkää
kesäkuu 11, 2017 at 1:52 pm
Hei, mikähän potkuri kuuluis pakettiin silver beaver 425 ja mergury 40 efi 2003. nykyinen 10,5/13 muuten hyvä mutta laukaisee hälytyksen yli kierroksista vaikka mittari näyttää 5300, vai valehtelisiko kierros mittari?
TykkääTykkää
kesäkuu 29, 2017 at 6:49 pm
Mittari todennäköisesti valehtelee. Mittarissa pitää olla asetettuna oikea pulssimäärä, jota se näyttää oikeaa lukemaa. Pulssimäärän säätönuppi on mittarin takana.
TykkääTykkää
heinäkuu 18, 2017 at 8:01 am
Terve, Osaatko sanoa onko Chopper potkurista mitään iloa sisäperäkoneessa? Kun asennus korkeutta ei saa nostettua. Vetolaitetta joutuis trimmaamaan aika paljonki ylöspäin ennen kuin potkuri tulisi ”pintaan”, meneekö chopperin hyöty siis harakoille? Kyseessä alle700kg vene jossa 130hp sisäperä.
TykkääTykkää
heinäkuu 20, 2017 at 9:25 am
”Normaalille” korkeudelle asennetussa sisäperäkoneessa en usko että Chopper-tyyppisestä potkurista on mitään hyötyä. On jopa todennäköistä että ”putketon” potkuri luistaa erittäin paljon, kun potkuri on veden alla.
TykkääTykkää
heinäkuu 19, 2017 at 5:58 pm
Terve.
Onkohan 3x17x17 tavallaan sama ,kuin 4x14x19,vai miten se menee?
TykkääTykkää
heinäkuu 20, 2017 at 9:28 am
3x17x17 ja 4x14x19 ovat täysin erilaiset potkuri. Ko. ilmoitustavalla ensimmäinen numero (3 ja 4) kertovat lapojen määrän, keskimmäinen halkaisijan ja viimeinen nousun. Potkurin valinnassa olennaisinta on nousu ja halkaisija. Moottorin vaihteisto rajaa merkittävästi potkurin halkaisijan vaihtoehtoja ja nousu valitaan veneen nopeuden mukaan.
TykkääTykkää
heinäkuu 19, 2017 at 8:53 pm
Hei! Olen hiljattain hankkinut uuden Terhi 400 veneen. Siinä on nyt Yamaha 9.9 4T-moottori joka nostaa veneen plaaniin kahden hengen kuormalla (120 kg), muttei jaksa koko perhettämme plaanata (noin 200 kg). Olen hankkimassa veneeseen uutta Suzuki 20hp 4T-moottoria, jonka vakiopotkuri on 9,25 x 10. Koska vene on suhteellisen kevyt (120kg), onkohan suurempinousuinen potkuri kuintenkin sopivampi ylläoleville kuormille? Suzukiin saa 11″ ja 12″ nousuilla olevia potkureita. Miten tiedän että moottori kiertää tarpeeksi, kun kierroslukumittaria ei ole? Kiitos etukäteen vastauksesta!
TykkääTykkää
heinäkuu 20, 2017 at 9:46 am
20 hv moottorilla saavutetaan kevyellä kuormalla arvioilta noin 20 solmun nopeus. 10″ nousu on liian loiva, joten suosittelen lähtökohtaisesti valitsemaan 11″ nousulla olevan potkurin. Erilaisia laseriin perustuvia kierroslukumittareita saa autotarvikeliikkeistä, mikäli potkurin haluaa viilata kohdalleen. Uskon kuitenkin että 12″ oon täydellä kuormalla liian jyrkkä. Moottori kyllä varoittaa ylikierroksista.
TykkääTykkää
heinäkuu 30, 2017 at 8:07 pm
Hei,
Minulla on Finnsport 500 + 140 hv Yamaha V4 + manuaalihissi. Hakisin 50 solmun maks nopeutta ja kuitenkin kohtuu hyvää liukuun lähtöä. Tässä tuloksia eri potkureilla. Kaikki nopeudet ovat solmuja ja kahdella GPS:llä mitattu.
– yamaka k teräs 13×21, 45 solmuu trimmattuna, kiertää jo yli 6700 rpm, jopa 3 päällä 44 solmua.
– turbo prop nelilapa, 13,25×22, 42 solmua, 6200 rpm
– mercury trophy plus 13,75×25 nelilapa (ostin juuri ko. Potkuri veneen edelliseltä omistajalta, jolla mennyt 51,5 solmua GPS / 5700 rpm.
– trophy plus kokeilut minulla, 42 solmua / 5700 rpm, ilman trimmausta (tuulinen keli). Jotenkin 4-lapa potkurilla nopeus jämähtää 42 solmuun. voinko trimmillä saada 10-solmua lisää? Trimmaanko ensin n. 30-solmun vauhdissa ja sitten kaasua? Pitääkö vene saada jotenkin irti vedestä enemmän? Moottorin korkeuden kokeilin jo kahdella korkeudella, joissa ollut ed. Omistajalla. N. 15 cm yli kavitaatiolevy pohjan tasosta.
Jotenki tuntuisi, että tässä paketissa voima riittäisi. Mielenkiintoinen kokeilu olisi jammun k teräs 13×25, mutta trophy plus tuli nyt hankittua.
TykkääTykkää
heinäkuu 31, 2017 at 7:35 pm
Jos ajat nyt trimmi kokonaan alhaalla, voi trimmaamalla todellakin saada 10 solmua lisää vauhtia. Moottoria voi trimmata vaikka täyskaasulla. Moottoria trimmataan niin kauan ylemmäs, kunnes vauhti alkaa taas hidastua, tietenkin olettaen että vene pysyy tällöin ajettavana, eikä lähde laukkaamaan.
TykkääTykkää
elokuu 4, 2017 at 8:47 am
Bella 530 HT + 20 hv Johnson 2t moottori (n. 500kg yht.?) jaksaa max. noin 20-22 km/h (4200 rpm max., 180-120kg ihmismassaa). Toisaalta, uistelen paljon ja miniminopeus on nyt tyypillisesti noin 5km/h mutta saan sen kikkailemalla noin 4km/h (OK), mutta tuntuu menevän tällä hiukan liian pienillä kierroksilla (varmaan karstaakin enemmän). Haluan, hiukan lisää reserviä maksiminopeuteen eli ehkä noin 25-27km/h jolloin saisin varmaan matkavauhdin mukavasti 20 km/h kieppeille. Toisaalta, haluan minimin uistelunopeuden (nyk. n. 1000rpm/5km/h) alemmaksi ehkä noin 3-4km/h. Nämä molemmat toiveet toteutunevat potkurin nousun loiventamisella? Paljonko pitäisi potkuria loiventaa tuumissa (en vielä tiedä potkurin speksejä kun ostin veneen juuri)?
TykkääTykkää
elokuu 4, 2017 at 11:39 am
Kuten arvelitkin, on nykyinen potkuri liian jyrkkä kun moottori ei kierrä optimialueelle. 20 hv moottoreiden potkurit ovat yleensä 1″ välein. 1″ loivempi potkuri on todennäköisesti jo riittävä. Tavoiteltava kierrosluku on 2t moottoreilla n. 5000 rpm.
TykkääTykkää
syyskuu 7, 2017 at 5:04 am
moi.
15 hv nelari jammu jossa 3*9 1/4*10-J potkuri , alkoi potkuri uusimisen jälkeen täydessä nopeudessa välillä nykäsemään ”kavitoimaan” ei tehny vanhan potkurin kanssa sitä. Vanha potkuri oli saanut hiukan siipeensä, nopeuden pieni lasku lopettaa nykimisen, kone ostettu käytettynä eikä tietoa kierosnopeudesta ta onko vakiopotkuri.
TykkääTykkää
syyskuu 10, 2017 at 6:11 pm
Onko varma ettei moottori lyö kierrostenrajottimelle? Se ilmenee usein nykimisenä. Hyväkuntoisella potkurilla moottori kiertää yleensä enemmän kuin kolhiintuneella. Toinen vaihtoehto on että veneessä on köli, kuten esim. useassa Terhissä, joka aiheuttaa moottorille pyörteen. Tämä pyörre tosin nykäisee koko venettä.
TykkääTykkää
lokakuu 5, 2017 at 12:41 pm
Terve.
Mulla lötyy finmasterin mc530 ja koneena Yammun F50 2004vm Maksimikierrokset 5400rpm
ja nopeus 24.5 solmua potkurina 11.3/8×12 mitä potkuria suosittelisit?
TykkääTykkää
lokakuu 10, 2017 at 6:16 pm
Moottori käy sinänsä suositellulla alueella, mutta loivempi (11″ nousu) voisi olla hieman parempi. Ero on tuskin suuren suuri.
TykkääTykkää
heinäkuu 5, 2018 at 8:20 am
mul on hirvas 515 ht vene siin 60 hv 2t yamaha kiertää 2 aikuisenkans 5100 ja yksin 5200 onko liijan vähä vai sopiva potkuri
TykkääTykkää
heinäkuu 30, 2018 at 8:41 am
Veneessäsi on juuri sopiva potkuri. 2-tahtisen moottorin suositeltu kierrosluku on tyypillisesti n. 5000 rpm
TykkääTykkää
elokuu 28, 2018 at 7:12 pm
Moro
Potkurin toiminta ja geometriat on hyvin kerrottu tekstissä. Tuossa luisto-osiossa kerrotaan, että potkurin työntövoima on luisto X lavan pinta-ala. Tätä on kyllä hyvin vaikea uskoa näin talonmiehen järjellä. Sama kuin ajattelisi, että auton työntövoima on sutiva rengas ja renkaan kohtauspinta maahan nähden. Pystytkö jotenkin paksusta rautalangasta vääntämään tämän kohdan ? 🙂
Osaatko arvioida jos on nelilapainen 22″x15.1 potkuri (1.65:1 ja diesel 3700rpm @ 34kn,, kulutus 44l/NM , eli 1.3l/Nm, niin miten suorituskyky muuttuisi teoriassa jos olisi 24″x15.3 kolmilapainen potkuri? huippunopeus ja kulutus cyleensä cruisin nopeuksilla vs. nelilapainen. Vene on Flying Flipper
TykkääTykkää
elokuu 29, 2018 at 6:46 pm
Potkuria ja auton rengasta ei oikein voi verrata keskenään, kun auton renkaaseen vaikuttaa kiinteiden kappaleiden voima-vastavoima-periaate ja vedessä se ei päde vastaavasti. Esimerkiksi… Voit nojata seinään ja seinä työntää samalla voimalla takaisin. Voit lyödä nyrkillä seinään ja seinä vastaa samalla mitalla (jos ei mene rikki). Et voi nojata veteen, etkä seistä veden päällä mutta, kun lyöt veteen, lyö vesi takaisin. Lisäksi veden ”vastaisku” on sitä voimakkaampi, mitä lujempaa/nopeammin lyöt. Vedessä oleellisinta on siten nopeusero. Potkurin luisto on siten kahden virtauksen nopeusero, joka voidaan pinta-alan avulla ilmaista voimana.
TykkääTykkää
elokuu 29, 2018 at 6:49 pm
Potkuriasiaan on käytännössä mahdoton sanoa mitään varmaa, sillä kolme ja nelilapaisissa potkureissa on todennäköisesti paljon muitakin pieniä eroja, kuin nousu ja lapojen määrä. lavat voivat olla myös erikokoisia, jolloin pinta-alaero voi olla hyvin pieni. Lähtökohtaisesti uskon että 2″ lisäys nousussa pudottaa kierroksia n. 3400-3500 rpm tienoille ja riippuu moottorista, mikä on sen paras tehoalue.
TykkääTykkää
syyskuu 15, 2018 at 7:39 pm
Moi uusi yamaha sisäänajettu ja kierrokset ei nouse yli 4200rpm. Moottori on F25 GETL ja vene pioner 14 active 4.11m. Riittäisikö nykyisen 11nousuisen potkurin vaihto 8 tai 9 nousuiseen saamaan oikean kierroslukualueen käyttöön ja veneen nousemaan plaaniin?
TykkääTykkää
syyskuu 28, 2018 at 5:11 pm
Vaihto 9 tuumaiseen pitäisi riittää. Sopiva potkuri riippuu tietenkin myös tyypillisestä kuormasta, jolla veneellä ajetaan.
TykkääTykkää
helmikuu 28, 2019 at 11:34 am
Veikko
Yamaha 2 T 60 hv, olisiko uistelupotkuriksi nelilapainen10,1x15RH4BL sopiva. Nykyinen alkuperäinen työntää uistelussa hiukan liian kovaa. Jos tuo ei sopiva, mikä potkuri olisi ko koneeseen uisteluun sopiva.
TykkääTykkää
huhtikuu 25, 2019 at 8:44 am
Moikka,
Minulla on veneenä Lohi (n.4,15m) pitkä lasikuitu vene 20HV Yamahan 2T vm.91 koneella.
Kävin venemessuilla kyselemässä Yamahan pisteeltä nykyisen potkurini sopivuutta (9-7/8×12 alumiini) ja he olivat sitä mieltä, että potkurin nousu on aivan liian iso, vertasivat toimintaa kun autolla lähtisi 3 vaihteella liikenteeseen suosittelivat vaihtamaan 10 tai jopa 9 nousulla olevaan potkuriin.
Voiko näin iso muutos olla tarpeellinen kalastusvene käytössä, En osaa tällä hetkellä sanoa nykyisen potkurin toimivuudesta vielä mitään, Koska moottori ei toimi vielä kunnolla vklp testin perusteella. (saa liikaa bensaa kaasarin kautta ja ns. hyytyy).
TykkääTykkää
Toukokuu 19, 2019 at 11:58 am
Potkurin sopivuus riippuu tietenkin myös veneen käytöstä, eli siitä millaisella kuormalla ajetaan. Jos veneellä ajetaan pääasiassa yhden hengen kuormalla, voi tuo 12″ nousu olla jopa sopiva. Se kyllä kuulostaa yleisellä tasolla melko jyrkältä ja arvioisin itsekin että n. 10″ potkuri olisi sopiva. Tiedät kyllä itse paremmin, kun olet päässyt venettä koeajamaan, että onko liian jyrkkä.
TykkääTykkää
kesäkuu 13, 2019 at 8:30 pm
Moi. Rais sport 530 ja yamaha 130 beto nykyinen potkuri on 13×21, laskin et luistoa olisi 35% ja kierroksiakin on liikaa täys kaasulla . Väheneekö luistokin nousua kasvatamalla?
TykkääTykkää
kesäkuu 26, 2019 at 12:04 pm
Luisto tarkoittaa käytännössä työntövoimaa, joten se ei todennäköisesti vähene, vaikka nousa kasvattaa. Jos moottori kiertää täyskaasulla liikaa, on tietenkin hyvä vaihtaa nousultaan suurempaan potkuriin.
TykkääTykkää
kesäkuu 17, 2019 at 5:03 am
Moro. Vene on Pellinge 465R jossa 50hv Yamaha 2t moottori. Nykyinen Yamahan alkuperäinen SST potkuri on liian pieni potkurissa merkintä P12. Noita potkureita on hirveä määrä eri merkkisiä ja monissa koko ilmoitettu niin että niitä ei ymmärrä. Teräspotkuri pitäisi olla, varmaan joku 13″ saattaisi olla sopiva, onko mitään suosituksia potkureista Solas ei tule kysymykseen mitenhän ballistic tms?
TykkääTykkää
kesäkuu 26, 2019 at 12:23 pm
Tuolla teho ja nopeusalueella ei RST-potkurista ole vielä juurikaan etua. Merkkiä ja mallia on mahdoton suositella, kun on niin venepakettikohtaista ja riippuu myös halutuista ominaisuuksista. Mercuryn vakiopotkurit ovat olleet omaan makuun yleensä parhaita ja ne sopivat useimpiin muihinkin merkkeihin, etenkin jos on flo-torq-keskiö.
TykkääTykkää
kesäkuu 26, 2019 at 4:30 pm
Kiitos infosta, kokeillaan jyrkempää ropelia.
TykkääTykkää
kesäkuu 25, 2019 at 5:26 am
Yamarin 56HT + Yamaha F60 efi. Alumiininen “vakiopotkuri” 11 1/8 x13”.
Kiertää pienelläkin kuormalla vaan noin 4900-5000 rpm, jolloin nopeus n. 25 solmua.
Tehtaan mukaan huiput pitäisi olla 28 solmua F60:llä. Neljän aikuisen kuormalla liukuun nousu vähän vaivalloista, kahdella hengellä ok. Matkalnopeudella 22 solmua kierroksia noin 4600. Kaipaisitko ehkä loivenpaa potkuria? En kuitenkaan haluaisi matkakulutuksen kasvavan. Ehkä propulse?
TykkääTykkää
kesäkuu 26, 2019 at 12:31 pm
Tuo n. 5000rpm on juuri ja juuri tehoalueen rajalla, joten loivempi potkuri olisi tässä tapauksessa suositeltava. Noin iso ja painava vene 60hp moottoriteholla ei ole mikään raketti, joten rauhallinen liukuunnousu on ominaisuus.
TykkääTykkää
kesäkuu 26, 2019 at 12:50 pm
Kiitos paljon. Varmaankin loivempi potkuri toisaalta nostaa kevyen kuorman matkakulutusta.
TykkääTykkää