pol1

Venetieto.fi pääsi seuraamaan Etelä-Karjalan poliisilaitoksen venepoliisipartion päivää kesäiselle Saimaalle. Tänään partiointivuorossa olivat vanhemmatkonstaapelit Teemu Valtonen ja Jussi Honkanen, kulkupelinään Etelä-Karjalan poliisilaitoksen Tiiskeri 771 TX.

Vesillä poliisin tehtäviin kuuluu yleisen turvallisuuden valvonta, puhallutusta, kalastuksen valvontaa ja metsästysaikoina lupien ja välineiden tarkistusta. Venepartio hälytetään hätiin myös vaikeasti päästäviin kohteisiin, kuten saariin. Vuorot ovat yleensä 10 tuntisia ja pääasiassa vesillä liikutaan viikonloppuisin, mutta vilkkaimpaan loma-aikaan myös satunnaisesti arkisin. Ajotunteja veneelle kertyy vuosittain n. 300.

Venepoliisin tehtävien suorittaminen edellyttää poliiseilta erityistä venepoliisin koulutusta. Venekoulutukseen kuuluu saaristolaivuritutkintoa vastaava koulutus. Navigointitaitojen lisäksi kurssilla opetellaan meripelastustaitoja ja vesiliikenteen valvontaa. Kurssille pääseminen ei edellytä poliiseilta aikaisempaa kokemusta veneilystä, vaan se on avoin kaikille kinnostuneille. ”Itseasiassa oma veneilyharrastus alkoi vasta venekurssista ja venepoliisin tehtävistä.” Kertoo Teemu Valtonen, joka toimii tänään veneen kapteenina. Valtosen työparin Jussi Honkasen veneilyharrastuksella on jo hieman pidemmät juuret ja hänen nykyiseen laivastoonsa kuuluukin jo Tristan 870, 5 metrinen Silver ja soutuvene.

Kuten muutkin venepoliisin tehtäviä hoitavat poliisit, tekevät Valtonen ja Honkanen vuoroja myös maissa. ”Heinäkuussa on eniten venevuoroja, noin puolet ja puolet kaikista vuoroista.” Täsmentää Valtonen. Ainakin haastattelulle sattuneen tyynen ja aurinkoisen päivän perusteella homma on varmasti mielekästä vaihtelua tavalliseen arkeen. ”Kyllä tähän kuitenkin tottuu.” Toteavat Valtonen ja Honkanen. ”Parasta tässä on päästä liikkumaan melko vapaasti ja saa omaehtoissesti hoitaa hommia.” Sanoo Honkanen. ”Tukea on kuitenkin vesillä vaikeampi saada kuin maissa, jos tulee tiukempi paikka.” Lisää Valtonen.

pol3

Vesillä poliisiin myös suhtaudutaan paljon myönteisemmin kuin maissa. Poliisin läsnäolo pidetään erittäin positiivisena asiana. Vesillä poliisin kanssa jäädään usein juttelemaan ja Saimaalaiseen tapaan aina tervehditään kättä heilauttamalla, johon poliisiveneestä tietenkin aina vastataan. Vesillä suomalaiset ovatkin viettämässä vapaa-aikaansa, jolloin ollaan liikkeellä rennommalla otteella, toisin kuin liikenteen aamuruuhkassa.

Veneilijät saavat Valtoselta ja Honkaselta hyvät arvosanat. Pelastusliivit ovat kiitettävästi nykyään mukana. Hieman moitteita saa ainoastaan aijoittainen tökerö käytös vesillä. ”Hyvät veneilytavat olisi hyvä muistaa. Etenkin satama-alueilla aallonmuodostuskiellon noudattaminen unohtuu monilta. Hieman järkevyyttä voisi olla veneilyssä lisää.” Summaa Honkanen.

 

Poliisi luottaa partioveneissä vain laadukkaisiin kotimaisiin veneisiin. Yleisimmin käytöstä löytyy Targa, Tiiskeri, Faster ja Buster. Etelä-Karjalan poliisilta näistä löytyy Tiiskeri 771 TX ja kolme pienempää Buster pulpettivenettä. Sekä Valtonen että Honkanen ovat tyytyväisiä työvälineeseensä. ”Tiiskeri on näissä hommissa hyvä. Siviilissä sitä en välttämättä valitsisi, mutta työveneenä toimiva. Varustukseltaankin aika optimaalinen.” Arvioi Honkanen. ”Helsingin Fasteria jettivetolaitteella olisi silti mukava päästä kokeilemaan.” Kommentoi Valtonen. Poliisin käyttämä kalusto ei käytännössä eroa vilkkuja enempää siviilimalleista. Esimerkiksi Etelä-Karjalan poliisilaitoksen Tiiskeri on entinen siviilivene, joka muutettiin poliisikäyttöön vuonna 2006. Vesijetit ovat kuitenkin siviiliversioista poiketen rajoittamattomia ja ne yltävät jopa 80 solmun (150km/h) nopeuteen.

Tiiskeri 771 TX, Volvo Penta D6 330hp

– Pituus:                                     8,3m (sis. 60cm jatkopalan)

– Paino ajokunnossa:                   4200kg

– Syväys:                                    80cm

– Nopeus:                                    37s (69km/h)

Tiiskeri vaikutti erittäin käytännölliseltä ja merikelpoiselta veneeltä. Veneen kölinpaksuus on huimat 60mm ja painopiste erittäin alhaalla. Tyhjäkäynnillä moottori kävi todella pehmeästi, mutta matka-ajossa äänitaso kasvoi melko korkeaksi. Vetolaite oli paripäivää aiemmin kolahtanut pieneen karahkaan ja hieman kierossa oleva potkuriakseli täristi kiihdytyksissä, mutta siitä huolimatta 330 hevosvoimaa tekivät tunnollisesti työnsä ja yli 4 tonninen järkäle nousi ripeästi liukuun. Veneen varustukseen kuului mm. todella pätevä Raymarinen GPS- ja tutkajärjestelmä sekä VHF-radio. Mukavuuspuolelta löytyi jääkaappi ja mikroaaltouuni pitkiä päiviä varten.pol2

GPS ja tutkakuva päällekäin.