Rakennusurakointi – urakan takuu ja ehdot 

Rakennusurakointi sisältää useita ehtoja ja takuu, jotka on hyvä tietää ennen urakan aloittamista. Tässä tekstissä kerromme kaiken oleellisen, mitä sinun tulee tietää.  

Rakennusurakointi ja takuut 

Rakennusurakointiin ja rakennusurakkaan liittyvä takuu tarkoittaa urakoitsijan antamaa takuuta työn laadustaan. Rakennusurakkasopimuksessa on etukäteen sovittu urakan sekä takuuajan pituudesta ja kattavuudesta. Takuun ollessa voimassa urakoitsija vastaa tekemästään työstä. Kun takuuaika umpeutuu, vapautuu urakoitsija vastuusta. Takuuaika on yleensä noin kaksi vuotta, jolloin urakoitsija on takuuttanut työnsä. Takuu voi noudattaa yleisiä rakennusehto sopimuksia. Rakennusurakka on aina sovittu urakoitsijan ja tilaajan välille. Urakoitsija tekee työn ja tilaaja maksaa. Tässä ovat rakennusurakoinnin perusaskeleet. Jos rytmistä tipahdetaan, on jompikumpi osapuoli tehnyt sopimusrikkeen. Sopimuksesta tarkemmin tuonnempana.  

Lähtökohtaisesti urakoitsija on takuullinen korjaamaan takuuaikana ne urakkasuorituksessa ilmenneet virheet, joita urakoitsija ei näytä hänestä riippumattomasta syystä aiheutuneeksi. Omassa taloyhtiössä on tässä ollut ongelmia, kun urakoitsija on osoittanut jotenkin kieroillen, että virheet eivät muka olisi hänen. Tämä on keljua ja saa pahalle mielelle. Valitse siis urakoitsijasi huolella! Jos virhe todetaan olevan urakoitsijan, tulee virhe korjata heti. Ja jos virhe on todella hurja, urakoitsija vastaa siitä, vaikka takuuaika olisi umpeutunut jo satoja vuosia sitten. (no ei nyt ihan, mutta saatte pointin) 

Takuu on siis hyvä olla, eli älä ole typerä ja solmi sopimusta, jossa sitä ei ole. Seuraavaksi käsittelemme sopimuksiin kuuluvia sopimusehtoja joita rakennusurakoinnissa tulee ottaa huomioon.  

Rakennusurakointi ja sopimusehdot 

Rakennusurakointi sopimukset eivät ole laissa määriteltyjä sillä tavoin, että niiden tulisi olla tietyn laisia. Enemmänkin kyse on siitä, että tietyt asiat ehdot tulisi mainita ja huomioida. Sopimuksen neuvotteleminen on raskas työ ja siksi kannattaa käyttää pohjalla jotakin valmista pohjaa, jotka noudattelevat yleisisä sopimusehtoja. Sellaisia ovat esim. rakennusurakan yleiset sopimusehdot (YSE 1998), konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot (KSE 2013) ja rakennustuotteiden yleiset toimitus- ja hankintaehdot (RYHT 2000). 

Nämä ns. tavalliset sopimusehdot ovat peräisin ysäriltä eli vuodelta 1998. Kyseessä ei ole laki, vaan yleinen kokoelma urakoitsija- ja tilaajapuolen yhteisesti neuvottelemista sopimusehdoista, joita käytännössä toimivat kuten laki ja niitä voidaan soveltaa sopimuksen ohella yksittäisissä rakennuttamishankkeissa. Vuoden 1998 ehtoja voi soveltaa koko urakkaketjuun eli myös ali- ja sivu-urakoihin. Se pätee elinkeinnharjoittajien välisiin sopimuksiin.  

Sopimusta laatiessa kannattaa hyödyntää näitä yleisiä sopimusehtoja, jotta sopimus olisi kaikille osapuolille mahdollisimman reilu. YSE 1998-soveltaminen ei kuitenkaan ole tarpeen sanasta sanaan vaan sitä tulee hyödyntää tilanteen mukaan. Sillain järki mukana eiks ni! Jos sitä hyödynnetään, tulee se kirjata selvästi sopimukseen. So be ready not steady! 

Nämä asiat on hyvä huomioida siis rakennusurakointia pohtiessa ja sopiessa. Tärkeintä on luoda sopimus,, joka saa molemmille osapuolille hymyn huulille. Jos tulee epävarmuuksia ja haluat kysellä asiasta joltakulta, voit soittaa pitäjäsi lakimiehelle, he auttavat sinua. Myös urakoitsija voi auttaa, mutta aina varmempi kääntyä lainoppineiden puoleen. Tällaisissa asioissa ei kannata tehdä virheitä tai olla välinpitämätön, koska muuten voi löytää itsensä iltapulun otsikoista itkemässä kuinka remonttifirma ryösti sinut ihan omasta virheestäsi. Sympatiapisteitä ei heru. Pidä siis huoli, että sopimus on kunnossa!